Maailman köyhät ja ilmastonmuutos
Kööpenhaminan ilmastokokous lähestyy ja päästövähennysten rahoituksesta ei tunnuta pääsevän yksimielisyyteen edes EU-maiden kesken. Julkaisen sellaisenaan kuukausi sitten Hesarin mielipideosastoon lähettämäni kirjoituksen, joka ei kuitenkaan lehteen mahtunut. Ei muuten tullut muitakaan vastineita Pentikäiselle yleiseen tietoisuuteen sitä kautta.
”Antti Pentikäinen osui mielipidekirjoituksessaan (HS 18.9.2009) ilmastonmuutoskeskustelun ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen kipeään hermoon. EU:n ja sen jäsenmaiden, myös Suomen, on panostettava riittävästi ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta aiheutuviin kustannuksiin kehitysmaissa. On myös ehdottoman tärkeää, ettei kehitysapuun suunnattavia rahoja vain nimetä uudelleen toiseen tarkoitukseen. Se ei ole mikään ratkaisu. Köyhyys ruokkii ilmastonmuutosta ja päinvastoin. Molempiin täytyy panostaa ja olla tarkkana siitä, miten rahat käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi.
Kyseessä on osaltaan lisälasku, joka aiheutuu meidän elintasomme ylläpitämisestä toisaalla. Köyhyys ja osattomuus toisaalta aiheuttavat välillisesti myös sitä, että kehitysmaiden ihmiset omalla toiminnallaan kiihdyttävät ilmastonmuutosta mm. metsätuhoja, viljelysmaan laadun heikkenemistä ja lisääntyvää väestöpainetta. Näidenkin haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan niiden tukea, joilla on halussaan rahaa ja tietotaitoa. Epäilen tämän kokonaisuuden pureutuvan niin syvälle meidän hyvinvointimme perustuksiin, että päättäjämme suorastaan välttelevät asiaan paneutumista.
Tällä hetkellä hillitsemisessä säästetty euro tulee tulevaisuudessa vastaan moninkertaisena sopeutumisen muodossa. Eli viivyttelemällä ei kustannuksia kuitenkaan vältetä, niitä vain lykätään. Lähdetään siitä, että aina löytyy rahaa kun asia on tarpeeksi tärkeä. On hyvä, että eduskunnassa on taas herätty käymään arvokeskustelua. Lähimmäisenrakkauden tulisi vain ulottua omaa välitöntä hyötyämme pidemmälle. Kristillisdemokraattien johdonmukainen linja on ollut pitää kiinni kehitysyhteistyön rahoituksesta joka suhdanteessa. Ilmastonmuutoksen laskusta huolehtiminen on tämän vastuun jatkumoa. Muussa tapauksessa kehitysmaiden köyhät maksavat tulevaisuudessa viivyttelystämme hengellään. Onko se oikein ja kohtuullista?”
